10.12.2010 - ANNE - ALEX PARK, LAHTI:

Harmi, viimeistä vieriin...

Annen keikalle Lahteen! Tarkemmin ottaen Hotelli Alex Parkin vihonviimeisiin tansseihin…

Ohessa linkki Kauppalehdestä: http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20100917875&ext=rss

Mutta siihen keikkaan… Kokoonnuimme Joutsaan ja sieltä nelostietä kohti Lahtea. Parkkipaikankin saimme aivan siihen hotelin lähistölle. Ovet aukaistiin yhdeksältä, ja siinä oltiinkin tarkkoja. No ehken siinä minuutin verran päästiin kuitenkin varastaa siitä yhdeksästä... :-)

Anne mustissa...

Tällä kertaa mustiin pukeutunut tyylikäs Annemme aloitteli ”asfalttiviidakolla”, kohta perään kuultiin muun muassa yksi ehdoton suosikkini ”enkeleitä onko heitä” kappale. Myös hitaat valssit kuuluivat eka setin tarjontaan. Kuten myös Annen omaa tuotantoa oleva ja Killen sovittama ”kylmää kahvia” kappale. Kappale jossa pääsimme oikein kunnon rytmiryhmäksi, taputtamalla rytmiä lavan vieressä olleesta pöydästämme! :-)

”Seuraavaksi kuullaan kitaristimme suosikki, joka pitää soittaa joka kerta”, näin Anne ennen ”pienen hetken” esitystä. Eka setillä kuulimme lisäksi myös sen Anneli Saariston tutun euroviisun ”la dolce vita”!

Anne täällä jo kolmetoista vuotiaana...

Toisella setillä kuulimme muun muassa aina livenä niin kivat kappaleet ”niin ihania valhees on” ja ”kulkija”, eli se ”rekkamiesten piisin”, kuten sen Anne luonnehti! Myös ne häätkin päästiin jälleen perumaan, kuinkas muuten! ;-)

Ennen noita viimeisiä kappaleita, kuten ”viimeinen”, Anne kertoili osuvasti, ”että olin täällä eka kertaa esiintymässä kolmetoista vuotiaana, ja nyt täällä sitä viimeistä kertaa, ja sitä viimeistä keikkaa tahdittamassa, valitettavasti!”.

Näin se vaan menee, että enempi lopetellaan kuin lisää tulee noita esiinymis paikkoja jossa pääsee kuuntelemaan iskelmä musiikkia. Tai tanssahtelemaan iskelmä musiikin tahdissa. :-((

Kuulimme lopuksi kauniin ”voima rakkauden” sekä vihonviimeisenä ”unihiekkaa” kappaleen. Joskin ei vielä sitä unihiekkaa ainakaan itselle, kun sellainen reilut parituntinen kotimatka oli vielä edessä…!

Kiitoksia Anne & Mistral, sekä keikkakamut! :-))

Tapsukka :-)

20.11.10 - ANITTA – HAAPAMÄEN SUOJA, KEURUU:

Historian siipien havinaa...

Pirtsakka pikkusiskomme Anitta oli eilen lauantaina keikalla tuossa hyvä matkan päässä Haapamäen Suojassa Keuruulla.

Haapamäen Suoja on tanssipaikkana perinteikäs sekä idyllinen 30. – luvun lopulla valmistunut entinen suojeluskunta talo. Se on säilyttänyt ulkoisen tyylinsä hyvin aikojen saatossa, ja siitä on pidetty hyvää huolta myös nykyisen omistajan paikallisen urheiluseuran toimesta.

Jos jotain pikku toivomuksia vois paikkaan esittää. Äkkiä pois se paikkaan sopimaton ja mielestäni järkyttävän ruma ”tiskijukan” soittonurkkaus, se ei käy eikä mitenkään sovi tähän historialliseen taloon, mielestäni suorastaan tyyli moka historiallisessa rakennuksessa!

...meillä hauskaa piisaa...

Aina kun Anitta astuu esiintymislavalle, meillä hauskaa piisaa… joka äijällä on pakostakin se hymy herkässä! Anitta on ihastuttava esiintyjä joka nuoresta iästään huolimatta on myös jo taitava ja osaava artisti. Anitta osaa ottaa yleisönsä, eikä pikku ”häslingit” Anittan menoa haittaa, hän kääntää nämäkin aina edukseen, vaikkapa niillä omilla osuvilla pikku sanoituksillaan, jess..! :-)

Eittämättä nuoren Anittan esiintymisestä tulee välistä mieleen se suurin suosikkini Anittan isosisko Anneli! :-)

Anittalla on kiva ja monipuolinen ohjelmisto. Tällä kertaa Anitta aloitteli reippaalla kappaleella ”kellohame heilahtaa”, eikä siinä suuremmin menoa haitannut vaikka sitä kellohametta ei hänellä nyt ollutkaan, heh heh, no tais olla aika huono heito! ;-)) 

Anitta taitaa hienosti myös nämä hitaimmat ja kaunistunnelmaiset kappaleet, ja siitä saatiin hyvä esimerkki kappaleista ”soita kun tunnet niin” ja ”salamoi”. Ekasetillä kuulimme lisäksi myös vauhdikkaat kappaleet ”olet täysi kuu” ja ”tiikerihai”. Myös yksi niistä suosikkipiiseistäni ”mustat silmät” kuului ekasetin ohjelmistoon. :-)

Anittan oma pravuri, "de va kukku de"...

Toinen seitti alkoi parilla säestävän orkesterin Feniksin kappaleella, jonka jälkeen Anitta astui jälleen iloksemme lauteille, aloittaen kauniilla ”kuuleeko yö” kappaleella. Mutta monien mielestä se Anittan pravuri oli seuraavaksi kuultu Anita Hirvosen aikanaan tutuksi tekemä kappale, ”de va kukku de”, kiva ja vauhdikas numero! :-)

Anitta Hirvonen: http://fi.wikipedia.org/wiki/De_va_kukku_de .

Kuulimme lisäksi vielä muun muassa reippaat kappaleet, ”liian pitkä matka kotiin”, ja rokki soi” sekä ”oli kuu oli ilta”. Illan päätteeksi vielä encorena, Anittan itsensä levyttämän ”jambalaya” sekä ”vanhan myllyn tarina” kappaleet… Hyvä Anitta! :-))

Kiva keikka-ilta, tak Anitta ja Feniks - yhtye! :-)

Tapsukka :-)         

18.11.10 ANNIINA – PEURUNKA, LAUKAA:

”Ken hän on, tuolla Tapsukkaisenkin huomaan…” näin Anniina lauloi kappaleessaan "ken hän on", kun minut keikalla huomasi... olin nääs pikkaisen myöhässä enkä alkuun ennättänyt! ;-)

Reipas isosiskomme Anniina Peurungassa, melkein tuossa vieressä… mitä nyt viitisenkymmentä kilometriä suuntaansa! 

"Tuolla Tapsukkaisenkin huomaan"...

Vähän tuli kiirus lähtiessä, mutta yhden kappaleen taisin vaan missata. Toista kappaletta vietiin kun paikalle riensin, kamera mukana totta kai!

Kohta lavalla soikin ”ei itketä lauantaina”, ja perään kappale ”ken on hän” jo johon Anniina kehittelo oman sanoituksen... ”ken on hän, ja tuolla Tapsukkaisenkin huomaan…” ;-) Näin kivasti jälleen Anniina otti jälleen vastaan kannattajansa! :-))

Humpalla jatkettiin ja jälleen täytyy kehaista Mikon mainioita piisien sovituksia. Yllätys yllätys ja ne ”mustat silmät” on yksi suosikeistani myös Anniinan ja Avenuenkin ohjelmistossa, makeeta rautalankaa, jee jee… :-)

Reipasta ja kivaa menoa...

Toisella setillä kuulimme myös kivaa ja reipasta Anniinaa, mikää ettei… kuulimme muun muassa Laila Kinnusen aikoinaan laulaman ”lazzarella” sekä niin ikään vanhemman kappaleen ”vanhan myllyn tarina”. Ja lisää reipasta, ”huone 105” ja ”menolippu” kappaleet heti perään.

Mielestäni nämä reippaat kappaleet sopii Anniinalle. Ovat jopa sellainen Anniinan tavaramerkki… eipä siinä ole Tapsukalla liiemmin valittamista. Reipasta ja kivaa menoa, joka saa sen leveän hymyn tuulelle!:-))

Encorena kuulimme Anniinalta ja Mikolta kivan dueton kappaleessa ”mennään stadiin” ja toisena Anniinalta tutun ”jambalaya” kappaleen! Kiva keikkailta aivan mainion Anniinan sekä osaavan Avenue –yhtyeen seurassa! Vois sen torstai-illan pöllöminkin viettää… ;-DD

Palaamme, lauantaina pikkusiskon keikalle Keuruulle, jee…! :-)

Tapsukka :-))    

10.11.10 KONSERTTI – KARVIA:

Upeaa kaunista, jee…

Wautsi vauu, olipas hieno konsertti, - aivan silmiä hivelevän tyylikkäät sisaret lavalla, kaunista pukuloistoa, hienoa musisointia…! :-)))

Nyt nukkuu… huomenna lissää tekstiä ja kuvia… :-)

Muutaman vuoden tauon jälkeen kaikki sisaret konsertoimassa synnyinpitäjässään Karvialla. Tätä piti päästä kattoo! Karviatalo oli täpösen täynnä innokasta konserttikansaa. Sitten viime näkemän oli paikalle hommattu hyvän kokoinen koottava ja asiallinen esiintymislava, siitä ehdottomasti järjestäjälle iso plussa! :-)

Upeaa duettoa Annen ja Annelin tapaan…

Tyylikäs Anne aliotteli konsertin ”enkeleitä onko heitä” kappaleella jatkaen heti perään ”asfalttiviidakolla… Anneli kutsuttiin lavalle ja saimme kuulla mielestäni sitä konsertin parasta antia Annen ja Annelin duetto laulantaa… kuultiin Vaya con dios kappale ”puerto rico”. Kyllä soi, ja todella kauniisti, jess…! :-))

Tuli Anittan vuoro, ja häneltä kuulimme kappaleet ”jambalaya” ja ”en tietää mä voi”. Iso sisko Anniina asteli lavalle seuraavan esittäen kappaleen ”tulet minut muistamaan” ja ensiesityksenä myöhemmin tulevalta levyltään mukavan ja tarttuvan ”rooma” kappaleen. ”Rooma” oli mielestäni piisinä aivan Anniinan näköinen, jess! Pikkuveli Arttu tuli myös areenalle, soitteli ”ei rakkaintaan jättää saa”. Vaikka Anne siihen päälle tuumasikin, ”ei rakkaintaan jättää saa, paitsi jos ne häät perutaan”, ja yleisöltä pikku naurut päällenäin!

Annelin vuoro oli tulla areenalle. Kuuluimme reippaan ”ne na na na” kappaleen. Anneli kuulutteli seuraavaa lavalle, ja ei tainnut heti nimi kohdalleen osua… ”meitä on niin monta, ja siitä voi syytellä iskää ja äitiä”, näin Annelimme! ;-)   Ensimmäisen jakson lopuksi kuulimme Annelta kappaleet ”kun vielä jotain ois” ja makeen ”kulkija” kappaleen. Siinä taas pääsimme nauttimaan jälleen kerran Farmarin tyylikkäästä kiharoinnista! :-)

Wautsu vauu… upeet sisarukset…

Vajaan puolituntisen jälkeen päästiin jälleen jatkamaan illan konserttia. Anne ja Anneli aloittelivat, ja upeesti kuinkas muuten. Tällä erää kuulimme Abbaa… ”Anne aina tahtoo päättää mitä lauletaan”... Anneli pohdiskeli ennen tämän kertaista duettoa. Anne jatkoi,”minähän annoin sulle parikin vaihtoehtoa”. Nokkelasti Anneli heti siihen, ”kummankohan tuo Anne huonommin osaa”, ja yleisö, no naurua tietenkin puhkes. Anne, ”mua ei naurata yhtään”! ;-)) Kyllä tytöt tulkitsi Abba todella hienosti! :-)

Aittalta kuulimme myös uutta piisiä, liian komee poka”, jaahas jaahas... ;-) Seuraavaksi isosisko Aniina käväisi tulkitsemassa oman kappaleensa, ”tummat pilvet”. Ja jälleen tuli Annelin vuoro... Anneli asteli lavalle todella kaunissa punaisessa mekossaan, Wauu..! :-) Kuulimme Annelilta sen hienoista hienomman tulkinnan ”nousevan auringon talo” kappaleesta, ja ne tään hienon illan raikuvimmat abloodit! :-))

Annen vuoro oli palata lavalle, samalla Anne tuumaten seuraavasti, ”osaakohan tuo Anneli oiken laulaa?” …no osaahan Anneli tietysti, kuhan Anne vaan pikkaisen kiusoitteli siskoansa tuon hienon tulkinnan jälkeen. ;-))

Mistralin tahdissa mentiin...

Anne jatkoi konsertin lopuksi neljällä kappaleella, joista eniten minua miellytti hieno tulkinta ”surujen kitarasta”, ja jälleen voi kehaista myös säestävää yhtyettä Mistraliakin! :-)

Encore laulujen ajaksi astelivat kaikki sisarukset lavalle, heidät kukutettiin kuten Mistral orkesterikin. Myös Arttu asettui rumpujen ääreen. Kuulimme muun muassa tutun ”hei postimies” kappaleen.

Todella upea konsertti… hienoa musisointia, kauniita tyttöjä, kauniita asuja, ja ennen kaikkea sitä rentoa verbaalista huumoria, jess… kaikki kohdallaan! Entä jatkossa… jos Tapsukka vois jotain toivetta esittää jatkoa ajatellen. Toivoisin muun muassa Annelille lisää omia soolonumeroita... ei kait mikään ylläri Tapsukalta! ;-)) Eka osiossa oli Annelilla laskujeni mukaan vain yksi oma soolonumero?  Olihan kyseessä Mattilan sisarusten konsertti... voisikohan jatkossa esitettävien numeroiden määriä jonkin verran tasata sistusten kesken? Monelta taholta olen kuullut samansuuntaista toivetta! 

Kiitos vielä tilaisuuden järjestäjälle ystävällisyydestä, Kiitos myös niistä makoisista voileipä kahveista ”kuvaajalle ja assistentille!

Palaamme, lauantaina pikkujoulujen merkeissä Rantasalmella… saas nähdä näemmekö Annelilla sitä kaunista punaista mekkoa… :-))

Tapsukka :-)

       

30.10.10 ANNE – REVONTULI, HANKASALMI:

...”kaunista valkeaa hohtavaa pitsiä… kuin enkeli ikään, Anne suorastaan säteili meille sieltä lavalla…” :-)

Annee ja Mistralia kattoo Hankasalmen Revontuleen. Mikä ettei tälläerää ei tuo matkakaan ole kovin pitkä, mitä nyt jotain 65 kilsaa suuntaansa! :-)

"let's go girls"...

Anne aloitteli oman osuutensa siinä yhdentoista kieppeillä… Carbenters musalla aloiteltiin, tuli perään ”valokuva”, tunnelmalliset ”voima rakkauden” sekä ” rannalla kyynelten meren”. Taattua ja osaavaa Annea!

Toisen setin alkajaiseksi kuulimme Annen uudelta tulevalta levyltä, ja hänen omaa tuotantoa olevan ”kylmä kahvi”! Edelleen ”en tietää mä voi”, ”kauan niin kauan” sekä koskettavan kauniin ”taivaan kartta” kappaleen. Kuten tavallista sieltä tanssiparketin puolelta välistä huudellaan yhtä sun toista. Tällä kertaa kuului jostakin tanssijoiden parista ”laula tyttö”, ja Anne heti siihen, ”let’s go girls”, ja tyttöhän lauloi! ;-)

Tyylikäs Annemme jatkoi edelleen kappaleilla ”tyynyyn jäljet jää” sekä basistimme Jukka Nurmen kanssa duettona vanhan tutun ”sielu salamoi”. Aina yhtä kivalta kuulostaa varsinkin näin livenä ”niin ihania valhees on”, todella makeeta musisointia :-) ”Kuskina” olleelle Tarja –äidille osoitettuna toive kappaleena kuulimme ”fame”. ”Tää on parasta laulaa niin saa kyydin vielä takaisin”, jotenkin tähän tapaan Anne esitteli kappaleensa. Hienon keikkaillan encorena kuulimme vielä erään oman suosikin ”enkeleitä onko heitä”. Ja jos tuota Annelta itseltään kysytään niin, ”kyllä on! :-)))

Näin tällä kertaa keikkailtiin, ja siitä menee suuren suuret kiitokset aina niin tyylikkäälle, ja karismaattiselle Annelle! :-) Kiitos jälleen myös teille kivoille keikka ystäville, sekä Tarja –äidille, te olette olennainen osa onnistunutta keikka iltaa. Palaamme jälleen…! :-D

Tapsukka :-)) 

26.10.10 ANNIINA – ISO VALKEINEN, KUOPIO:

Näimme Anniinan vilaukselta jo ennen illan keikkaa, ja pikku huiskutukset ikkunan takaa vielä siihen päälle! Anniinakin joutui esiintymään käytävällä, kuten on tavallista Iso Valkeisessa näin arkikeikoilla. Toki poikkeuksiakin on vaikkapa tämä jonkin viikon takainen Annen keikka. Silloin päästiin oikein sinne isoon saliin auditorion puolelle!

Kun saapuu Anniinan keikalle saa takuu varmasti Anniinalta todella lämpimän vastaanoton. Näin tälläkin kertaa… kunnon halit ja poskipusut päälle, wauu..! :-))

Kivaa rautalankaa...

Illan keikka oli kokonaisuutena todella hieno keikka. Mainio orkesteri Avenue alotteli kymmeneltä ja Anniinan vuoro tuli yhdeltätoista, joka on näin arki-iltana mielestäni turhan myöhään. Anniinan eka setillä kuulimme muun muassa kauniin ja tyylikkäästi tulkitun ”kuule sydän” kappaleen.

Ja miten kovasti tykkäsinkään tuosta seuraavasta Mikon rautalanka sovitteisesta ”mustat silmät” kappaleesta. Vieressäni ollut keikkaystäväni Marko tuumasikin, että nyt tulee Tapsukan piisi, näin on! :-) Setin päätteeksi kuultiin vauhdikas ”kesää kohti”.

Toinen setti alkoi kokolailla siitä mihin edellisellä jäätiin, eli se aloiteltiin niin ikään reippaalla kappaleella ”ken hän on”. Nämä reipaat kappaleet ovat mielestäni sitä parasta Anniinaa! :-) Pikku herkistelyjen jälkeen kuultiin Laila Kinnusta, elikkä vanha tuttu ”lazzarella”, ja siitä jatkettiin ”tähden lento” kappaleella. Tuli lisäksi Carolaa sekä Virve Rostia kappaleilla ”sua kaipaan niin” ja ”Charlie Brown”.

Toki niitä omiakin kappaleita kuulimme kuten, ”musta maanantai”. Kun kerran Anniinan päästää vauhtiin niin piiseja kyllä piisaa… tuli vielä muun muassa ”menolippu” ja encorena kuulimme Anniinalta aivan eka esityksenä alun perin Lee Hazlewoodin ja Nancy Sinatran kappaleen ”jakson”, joka sai aikoinaan suomenkieliseksi versiokseen ”stadiin”. Tämä Anniinan esittämän suomenkielisen version tekivät aikoinaan tutuksi Carola ja Lasse Mårtenson. Aivan mainio löytö keikkapiisiksi! :-)

Musiikkia koko rahan edestä...

Tuossa aiemimmin mainitsinkin miten käy kun päästää Anniinan vauhtiin… tällä kertaa se toinen setti vierähti jopa reiluun tuntiin! 

Tuota ohjelmistoa näin jälkikäteenkin arvioiden… itse asiassa se olisi jo sinällään yhden pikku konsertin arvoinen, tasokas ja monipuolinen. Mie ainakin tykkäsin kovasti! Eikun saliin ja musa soimaan! :-)

Olen jo aikaisemminkin kehunut Anniinan keikkaohjelmistoa hyväksi, ja se mielestäni sen kuin vain paranee! Pitäis kelvata myös tanssikansalle, ja hyvin näky myös kelpaavan! :-)

Kiitos ja kumarrus Anniinalle… meillä oli hauskaa! :-)

Tapsukka :-))

16.10.10 ANNE – LATOSAARI, LAPUA:

Ja sitten Annee kattoo Lapuan Latosaareen. Latosaari on tuttu paikka entuudestaan vaikkakin edellisestä keikasta Latosaareen onkin kulunut jo kokolailla nelisen vuotta…sanoisko aika aika kauan! Matkaan... Kimmo mukaan ja kohti Latosaarta. Matkalla näkyi hirveä, oli mustaa jätä, katkennutta valotolppaa, autoa ojassa jne. Yhdelle reissulle tapahtumaa vähän liikaakin! Mutta kunnialla perillä kuitenkin oltiin.

Latosaaren keikka aikataulusta, että vähän liian myöhään mielestäni meni. Anne joutui aloittelemaan oman osuutensa vasta puoli kahdeltatoista, joten kotiin lähtö meni helposti tuonne kahden nurkille...

Kuin se Sari ikään. ;-))

Ja sitten itse siihen keikkaan… Anne puikahti lavalle, tällä kertaa valkoisessa tiukassa, kun se kuuluisa Sari ikään! ;-) Annessa on sitä tyyliä ja kariamaa!! :-) Jo tuossa ennen kuin Annen vuoro tuli katselimme alku-illasta Mistralin soitantaa . Pojilla näky olevan hauskaa, ja soitanta sujui rennon letkeästi, hyvä meininki! :-) Ja sama meno mainio edelleen jatkui Annen kanssa. Anne tulkitsi pitkästä aikaa ”tuhlaaja tyttö palaa” kappaleen, kappale on ollut yksi suosikeistani ja edelleen se kuulostaa hyvältä. Myös pikkuveli Arttu oli lähtenyt Tarjan kanssa mukaan Latosaareen, ja hommiin tietysti Arttu myös joutui.

Arttukin puikoissa...

Toisen setin aluksi Arttukin pääsikin sitten puikkoihin… Kuultiin ”hei postimies” ja ”ei rakkaintansa jättää saa”. En tuota sitten kysellyt mitä Arttu itse itse tuumasi soitostaan mutta yleisöön se ainakin puri hienosti, jos nyt on noihin aplodeihin uskomista, eli niitä kyllä piisas. No mikä ettei! :-) Annelta kuulimme lisäksi vielä muun muassa Carpenters coverin ”tänään huipulla” ja makeen kitaran säestyksellä ”viimeinen” kapaleeen. Ja tietenkin nämä ”pakolliset”, asfalttiviidakko” ja ”perutaan häät”!

Jos tuota illan keikkaa kuvasi kokonaisuutena, se oli rennon hauska, että taasen kyllä kannatti. Suurin kiitos siitä menee tyylikkäälle Annelle ja hyvälle musisoinnille… kiitos myös hyvälle keikkaseuralle, tak! :-)))

Viikon päästä vois vaikka Sieviin… :-)

Tapsukka :-)